Lohkoketju & lohkoketjuteknologia: mitä tarkoittaa, mihin käytetään & muuta

Lohkoketju ja lohkoketjuteknologia. Nämä termit ovat nyt monien huulilla. Ne ovat saaneet suorastaan ylimalkaista hypeä kaikilta aina kryptovaluuttoihin sijoittaneista bisnesvalaista IT-alan guruihin ja kotikoodareihin asti. Silti harvalle on täysin selvää, mitä lohkoketju tarkoittaa ja mihin lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää.

Tässä artikkelissa me yritämme antaa vastauksen ja selityksen usein kysyttyihin kysymyksiin.

Mitä tarkoittaa lohkoketju?

Lohkoketju on hajautettu julkinen pääkirja. Siis tilikirja. Tietoa transaktioista kuten varojen siirrosta. Ja nykyisin myös tallennettua tietoa monista muista asioista – esimerkiksi sopimuksista.

Hajautettu tarkoittaa, että lohkoketju ei sijaitse fyysisesti yhdessä paikassa vaan se levittäytyy verkostoon palasina. Lohkoketjua ei hallinnoi mikään yksittäinen taho, vaan verkkoon yhdistetyt laitteet yhdessä. Lohkoketju on julkinen, jolloin kuka tahansa voi tarkistaa minkä tahansa transaktion (transaktiossa ei tietysti esim. Bitcoinin kohdalla lue yksilötietoja, vaan ainoastaan summa sekä lähettäjän ja vastaanottajan lompakkojen osoitteet).

Pääkirjassa eli lohkoketjussa on aina tiettyjä sääntöjä – teknisiä rajoitteita – joita kaikki pakotetusti noudattavat. Esimerkiksi Bitcoinin pääkirja eli ”ledger” määrittää, että maailmassa voi maksimissaan olla 21 miljoonaa Bitcoinia. Tällä hetkellä niitä on noin 17 miljoonaa. Luku kasvaa pikkuhiljaa, kun louhijat eli lohkon vahvistajat palkitaan aina, kun he laitteillaan vahvistavat lohkoketjun oikeellisuutta laitteillaan.

Lohkoketju koostuu nimensä mukaisesti lohkoista eli ”blockeista”. Louhijat eli ”miners” niputtavat transaktiotietoa ”blockeiksi” eli lohkoiksi. Uudet lohkot liitetään ketjuun, mistä tulee nimitys lohkoketju. Jokaisessa lohkossa on aina tieto sitä edeltäneistä lohkoista.

Koska lohkoketjua vahvistavat matemaattisesti verkkoon liitetyt laitteet, ei sitä voida mitenkään muuttaa, tuhota, kopioida tai väärentää.

Katso video alta:

Mihin lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää?

Lohkoketjuteknologia tarjoaa tavan luoda luotettava yhteisymmärrys kahden toisilleen tuntemattoman toimijan välillä – ilman välikäsiä.

Koska lohkoketjuteknologia takaa datan oikeellisuuden ja läpinäkyvyyden, soveltuu se täydellisesti muun muassa varansiirtoihin, älysopimuksiin ja käyttäjien identiteetin varmentamiseen.

Periaatteessa lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää:

  • Nopeat varansiirrot: Et tarvitse pankkia siirtääksesi varoja Suomesta maapallon toiselle puolelle sekunneissa (tai muutamassa minuutissa). Lohkoketjujen avulla voit tehdä turvallisia varainsiirtoja globaalisti lähes reaaliajassa.
  • Älysopimukset: Lohkoketjuteknologia on täydellinen yksinkertaisten älysopimusten luomiseen. Esimerkiksi tietty summa
  • Jakamistalous: Yritykset kuten Uber ja AirBnB ovat todistaneet, että ihmiset haluavat olla mukana jakamistaloudessa. Uber ja AirBnB ovat kuitenkin välikäsiä – yrityksiä, jotka määrittävät miten järjestelmä toimii ja toimiiko se. Lohkoketjuteknologian avulla välikäsistä voidaan luopua. Sopimus vuokrasta voidaan tallettaa lohkoketjuun ja maksut voidaan suorittaa suoraan turvallisesti henkilöltä toiselle. Tästä hyvänä esimerkkinä on OpenBazaar, joka on peer-to-peer versio eBaystä.
  • Joukkorahoitus: Sivustot kuten Gofundme ja Kickstarter ovat nykyisin joukkorahoituksen ytimessä. Näin ei kuitenkaan tarvitse olla. Lohkoketjuteknologian avulla joukkorahoitus voidaan tuoda ICO:jen kautta hajautettuun järjestelmään, jossa joukkorahoituksen toimivuus ei ole kiinni yhdestä verkkosivustosta. Lohkoketjuun voidaan helposti tallettaa tieto jokaisen sijoituksen suuruudesta sekä siitä, mitä sijoituksen vastineeksi tulee saada (osake, tokeneita, muuta).
  • Äänestykset: Koska lohkoketju on täysin julkinen, voitaisiin erilaiset äänestykset automatisoida helposti esimerkiksi Ethereum-pohjaisilla älysopimuksilla.
  • Tiedostojen tallennus: Lohkoketjuun tallennetut tiedostot eivät ikinä katoaisi ja niitä ei voitaisi mitenkään hakkeroida. Tallenustila olisi jakautunut koko verkostoon ja yksittäisiä isoja serveritiloja ei välttämättä tarvittaisi.
  • Asioiden Internet: Internet of Things (IoT) eli asioiden Internet tarkoittaa elektronisten laitteiden hallintaa verkon yli. Esimerkiksi ilman lämpötilan seuranta, saunan päälle laittaminen tai älylukon avaaminen. Älysopimukset mahdollistavat etäjärjestelmien hallinnan automatisoinnin.
  • Tekijänoikeuksien hallinta: Koska lohkoketjua ei voida muokata jälkikäteen, on hajautettuun lohkoketjujärjestelmään helppo tallettaa maailmanlaajuisesti tietoja käyttäjänoikeuksista. Älysopimuksien avulla oikeuksien myynti ja maksaminen voidaan myös automatisoida. Sama pätee käytännössä kaikenlaisten muidenkin oikeuksien, kuten maan omistajuuden tai asunnon omistajuuden, hallitaan ja siirtoihin.
  • Henkilöllisyyden hallinta: Verkossa yksittäisen henkilön henkilöllisyyttä voi välillä olla vaikea todentaa. Lohkoketjuun voidaan tallentaa tieto siitä kuka sinä olet (jos sinä sen sallit). Koska lohkoketjua ei voida jälkikäteen muokata, on identiteetti turvassa ja sitä ei voida väärentää.
  • Osakekauppa: Moni pörssi tutkii mahdollisuuksia viedä palvelunsa lohkoketjuun. Nykyisin kaupankäyntiin tarvitaan aina kolmas toimija – meklari. Peer-to-peer järjestelmä mahdollistaisi julkiset ja reaaliaikaiset kaupat. Toki yhä tarvittaisiin pörssi, josta osakkeita ostettaisiin ja myytäisiin, mutta virallisesti kaupat tapahtuisivat ilman välikäsiä.

Myös pankit voivat periaatteessa hyödyntää lohkoketjuteknologiaa varansiirroissaan. Esimerkiksi UBS on avannut erillisen lohkoketjuyksikön joka tutkii teknologian mahdollisuuksia rahoitusmaailmassa. Venäläinen Sberbank vastaavasti ilmoitti vuoden 2017 joulukuussa, että sen tarkoitus on hoitaa dokumenttien lähetys ja talletus lohkoketjujen avulla tulevaisuudessa.

Missä teknologiaa nykyisin jo hyödynnetään?

Reaalimaailman käyttö on koko ajan yleistymässä, vaikka vielä lohkoketjuteknologian hyödyntäminen on varsin vähäistä.

  • Maksuvälineenä Bitcoin ja muut kryptovaluutat toimivat jo useissa verkkokaupoissa ja kivijaloissa. Esimerkiksi Ernst & Young hyväksyy bitcoinin maksuvälineeksi kaikista konsultointipalveluistaan. Myös PwC, Deloitte ja KPMG ovat seuraamassa Ernst & Youngin jalanjäljissä.
  • Varansiirtoihin ympäri maailmaa. Tähän käyvät lähes kaikki altcoinit ja Bitcoin.
  • UNWFP lähetti lohkoketjuihin pohjautuvia tositteita yli 10 000 Syyrian pakolaiselle. Näin pakolaiset saivat oikean määrän ruokaa ja huijauksia ei päässyt syntymään.
  • Intian valtio on ottanut ensiaskeleet maan omistajuuden varmentamiseksi lohkoketjujen avulla.
  • e-Dinar on Tunisian valtiollinen lohkoketjuvaluutta, eCFA Senegalin ja Petro Venezuelan. On mahdollista, että kryptovaluutat yleistyvät ja ne hyväksytään oikeiksi valuutoiksi tietyissä valtioissa.
  • MasterCard on luonut kolme lohkoketjupohjaista API:a, joita koodaajat voivat käyttää kehittäessään P2P ja B2B -maksujärjestelmiä.
  • Steemit on sosiaalinen media ja blogialusta, joka pohjautuu täysin lohkoketjuteknologiaan.

Kehitystöitä lohkoketjuteknologian hyödyntämiseksi tehdään ympäri maailman useilla eri aloilla. Koko ajan julkistetaan uusia projekteja ja uusia käyttötapoja, joten pidä silmät ja korvat auki!

Yhteenveto

Vaikka lohkoketjuteknologia ei vielä ole järin yleinen reaalimaailman käytössä, lupaa se paljon. Lohkoketjuihin perustuvat valuutat ja alustat ovat kehittymässä valtavaa vauhtia ja niiden käyttö yleistyy maailmalla nopeasti.

Nyt tiedät mitä lohkoketjut ovat ja mihin lohkoketjuteknologiaa voidaan käyttää. Kuvaus ja selitys ei ollut täydellinen, mutta ainakin tarkempi kuin monesta muusta lähteestä on saatavilla.

Jätä kommentti